Täysjyvävilja parantaa suoliston toimintaa

Täysjyväviljat sisältävät runsaasti paksusuolessa käyviä eli fermentoituvia hiilihydraatteja, kuten ravintokuitua, resistenttiä tärkkelystä ja oligosakkarideja. Paksusuoleen kulkeutuvat sulamattomat hiilihydraatit käyvät suolen luontaisten mikrobien ansiosta ja tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja ja kaasua. Muodostuvia lyhytketjuisia rasvahappoja ovat asetaatti, butyraatti ja propionaatti. Sulamattomat hiilihydraatit lisäävät ulostemassan vesipitoisuutta, kuiva-ainepainoa ja läpimenoaikaa.

Liukenematon ravintokuitu parantaa suolen toimintaan. Täysjyväviljoista kaura, ruis ja ohra sisältävät kolmanneksen liukoista kuitua. Loput ovat liukenematonta ravintokuitua. Vehnä sisältää vain vähän liukoista ravintokuitua ja riisi ei lainkaan. Jyvän kuorikerrosten poistaminen vähentää ravintokuidun kokonaismäärää. Samanaikaisesti jyvästä poistuu enemmän liukenematonta kuin liukoista kuitua, koska liukenematon kuitu on jyvän uloimmissa kerroksissa, jotka jauhatuksessa poistetaan.

Soluseinien hajoaminen voi lisätä ravintokuidun fermentoitumista suolessa. Karkea vehnälese lisää ulosteen määrää, hidastaa vatsalaukun tyhjentymistä ja nopeuttaa ruokamassan läpimenoaikaa ohutsuolessa enemmän kuin hienoksi jauhettu vehnälese. Näin ollen täysjyväviljan partikkelikoolla saattaa olla merkitystä määritettäessä täysjyväviljan fysiologisia terveysvaikutuksia.

Jyvä sisältää myös oligosakkarideja. Yleisimmät oligosakkaridit ovat oligofruktoosi ja inuliini, joita kutsutaan fruktaaneiksi. Vehnäjauho sisältää 10–40 mg kuivapainosta fruktaaneja, mutta fruktaaneja on myös rukiissa ja ohrassa. Etenkin ruis sisältää runsaasti fruktaaneja. Oligosakkaridit vaikuttavat suolistoon samalla tavalla kuin liukoinen ravintokuitu. Oligosakkaridit voivat myös muuttaa ihmisen luontaista suoliston mikrobiflooraa. Esimerkiksi oligofruktoosien saanti lisää bifidobakteerien määrää suolessa ja vähentää samanaikaisesti muiden suolistobakteerien määrää.

Slavin J. 2003. Why whole grains are protective: biological mechanisms. Proc Nutr Soc 62(1):129-34.