Valikko

Leipä ravitsemuksessa

Syöpä

 

Täysjyväviljan kulutus saattaa suojata eri syöviltä, etenkin suolistosyövältä. Täysjyväviljan ravintokuitu lisää ulostemassan määrää ja nopeuttaa sen läpikulkuaikaa suolessa. Näin ulostemassan mahdolliset haitalliset aineet laimenevat ja poistuvat nopeasti, jolloin niiden kosketuspinta suolen limakalvoon jää vähäiseksi. Kuitu toimii ravintona paksusuolen hyödyllisille bakteereille. Bakteerien aineenvaihdunnan tuotteena syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka saattavat suojata syövältä. Liukenematon kuitu mahdollisesti kerää itseensä karsinogeenejä, laimentaa niiden pitoisuutta ja vähentää suolen happamuusarvoa (pH).

Syövän riskin väheneminen saattaa liittyä bioaktiivisten yhdisteiden antioksidatiiviseen ja matala-asteista tulehdusta estävään vaikutukseen. Fenoliset hapot, flavonoidit, karotenoidit, E-vitamiini, n-3 rasvahapot, lignaani, fytoestrogeenit, steroidi saponiinit (kaurassa), fytiinihappo ja seleeni ovat kaikki yhdisteitä, jotka mahdollisesti ehkäisevät syöpäkasvaimen solujen toimintaa.

Antioksidanttien suojaava vaikutus perustuu niiden reaktioon elimistön vapaiden radikaalien kanssa. Vapaan radikaalin sitoutuminen DNA:han, rasvoihin ja proteiineihin saattaa olla useiden kroonisten sairauksien laukaiseva tekijä. Solukalvot vahingoittuvat vapaiden radikaalien johdosta ja hapettumisen on arveltu olevan ensisijainen sairauksia aiheuttava tekijä. Vapaat radikaalit myös edistävät yleistä tulehdusvastetta ja kudosvaurioita. Antioksidantit suojaavat DNA:ta hapettumisen aiheuttavilta muutoksilta, jotka saattavat aiheuttaa syöpää. Elimistöllä on omat puolustusmekanisminsa, joiden avulla se estää vapaiden radikaalien aiheuttamia vahinkoja ja korjaa niitä. Jos puolustusmekanismi ei ole riittävä, sairaus saattaa kehittyä. Ravinnon sisältämät antioksidantit vähentävät vapaiden radikaalien aktiivisuutta ja taudin riski vähenee.

Täysjyväviljan antioksidanteista fenoliset hapot vapautuvat paksusuolessa. Fytiinihappo sen sijaan sitoo metalleja, etenkin rautaa, joka voi edistää haitallisia reaktioita ja suolistobakteerien tuottamia happiradikaaleja. E-vitamiini suojaa solukalvoja hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta. Seleeni mahdollistaa kudoksia suojaavan entsyymin toiminnan ja voi ehkäistä solun lisäkasvua.

Uusissa meta-analyyseissä on liitetty täysjyvän saanti vahvasti syövän riskien pienenemiseen. Aunen ym. (2016) meta-analyysissä jo noin kolmen täysjyväleipäpalan saanti päivässä (90 g) liittyi pienentyneeseen syövän riskiin. Siinä todettiin myös, että tätä suuremmat määrät jatkavat sairauksien riskien pienentämistä. Toisessa meta-analyysissä (Zong ym. 2016) havaittiin jo yhdenkin täysjyvävilja-annoksen lisäyksen pienentävän syövän suhteellista riskiä. Syöpäkuolleisuutta käsiteltiin myös kahdessa muussa meta-analyysissä. Chenin ym. (2016) julkaisussa todettiin syöpäkuolleisuuden suhteellisen riskin laskevan merkittävästi täysjyvän saannin ollessa 50 g/pvä. Täysjyvän runsas kulutus oli myös Wein ym. (2016) meta-analyysissä yhteydessä matalampaan syöpäkuolleisuuteen ja jokainen kolmen täysjyväannoksen lisäys päivittäiseen ruokavalioon pienensi syöpäkuolleisuuden riskiä 9 %:lla.

 

Aune D, Keum N, Giovannucci E, Fadnes LT, Boffetta P, Greenwood DC, Tonstad S, Vatten LJ, Riboli E, Norat T. 2016. Whole grain consumption and risk of cardiovascular disease, cancer, and all cause and cause specific mortality: systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. BMJ; 353 :i2716.

Chen GC, Tong X, Xu JY, Han SF, Wan ZX, Qin JB, Qin LQ. 2016. Whole-grain intake and total, cardiovascular, and cancer mortality: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. Am J Clin Nutr. 2016 May 25.

Fardet A. 2010. New hypotheses for the health-protective mechanisms of whole-grain cereals: what is beyond fibre? Nutr Res Rev 23(1):65–134.

Jonnagaladda SS, Harnack L, Liu RH, McKeown N, Seal C, Liu S, Fahey GC. 2011 Putting the whole hrain puzzle together: Helath benefits associated with whole grains – summary of American society for nutrition 2010 satellite symposium. J Nutr 141:1011–1022.

Slavin J. 2003. Why whole grains are protective: biological mechanisms. Proc Nutr Soc 62(1):129-34.

Wei H, Gao Z, Liang R, Li Z, Hao H, Liu X. 2016. Whole-grain consumption and the risk of all-cause, CVD and cancer mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Br J Nutr. 24:1-12.

Zong G, Gao A, Hu FB, Sun Q. 2016. Whole Grain Intake and Mortality From All Causes, Cardiovascular Disease, and Cancer: A Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. Circulation 133(24):2370-80.