Leipien valmistustavat

Leivät jaetaan raaka-aineiden perusteella ruis-, vehnä-, ohra-, kaura- ja sekaleipiin, käyttötapojen perusteella ruoka- ja kahvileipiin sekä vesipitoisuuden perusteella vielä pehmeisiin ja koviin leipiin. Täysjyväviljaa suosiva trendi on tuonut suomalaisten pöytään uudenlaisia täysjyväleipiä, joiden valmistaminen ei olisi ollut mahdollista aiemmin. Tämän on mahdollistanut uudenlainen teknologia sekä myllytyksessä että leivonnassa. Nykyään erilaisia jyvän kuitujakeita voidaan lisätä esimerkiksi paahtoleipiin täydentämään niiden ravintoaine- ja kuitupitoisuutta sekä antamaan makua tuotteelle. 

Suomessa on monipuolinen leipäkulttuuri. Tavallisten leipien kuten ruis- ja vehnäleivän lisäksi meillä valmistetaan erilaisia erikoisleipiä kuten kalakukkoa, rönttösiä ja verileipää. Jokaisella leipomolla onkin oma leipävalikoimansa ja omat erikoisleipänsä. Useat maakunnat ovat myös tunnettuja omaleimaisista leipäherkuistaan.

Leivän leivonnassa valmistusprosessilla on iso merkitys tuotteen laatuun. Raaka-aineet ovat luonnollisesti oleellinen osa maukkaan ja onnistuneen leivän syntymisessä. Taikinan nostatusvaiheella vaikutetaan leivän huokosrakenteeseen sekä syntyvien aromiaineiden määrään. Leivän malli vaikuttaa siihen, kuinka paljon leivässä on kuorta ja kuinka paljon pehmeää sisustaa. Limpussa on suhteessa enemmän sisäosaa kuin ohuessa palaleivässä. Paistoprofiili eli paistoaika, lämpötila ja höyryn määrä on tuotekohtainen. Jälkiuunileipä on esimerkiksi pitkään miedossa lämmössä syntyneen paiston tulos eli kovakuorinen ja maukas leipä.

Eri leipätyypit ja niiden valmistuksen ominaispiirteet on kuvattu tarkemmin omissa osioissaan valikossa.