Muut myllytuotteet

Suurimo

Suurimo on muodoltaan pyöreä tai pitkulainen ja se valmistetaan hiomalla jyvää puhdistuksen jälkeen useassa vaiheessa viljalajista ja halutusta lopputuloksesta riippuen. Kokonaiseen riisisuurimoon voidaan glukoosin kanssa hiomalla antaa lasimainen kiilto, jolloin puhutaan kiillotetusta riisistä.

 

Hiutale

Hiutaleiden valmistuksessa jyvästä poistetaan syötäväksi kelpaamaton kuoriosa (akanat eli helpeet) hiontalaitteilla. Sen jälkeen jyvä esikypsennetään höyryttämällä, litistetään teräsvalsseilla ohueksi, jäähdytetään ja pakataan.

 

Litiste

Litiste valmistetaan muuten kuten hiutale, mutta tuotetta litistetään vähemmän. Litistettä käytetään leipomoissa ja myslin valmistuksessa eikä sitä ole myytävänä vähittäiskaupoissa.

 

Lese

Vehnän ja rukiin kuorikerroksista valmistettua lesettä käytetään leivonnassa lisäämään kuidun määrää. Kauralesettä voidaan käyttää myös leivontaan ja puuron valmistukseen.

 

Aamiaisviljat

Aamiaisviljalla tarkoitetaan tuotteita, jotka ovat sellaisenaan valmiita syötäväksi ja joita käytetään enimmäkseen aamuaterialla tai välipalana. Näitä ovat myslit, aamiaishiutaleet ja talkkuna: 

Mysli on keskieurooppalaista alkuperää oleva täysjyväviljaseos. Mausteeksi lisätään esim. pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, ruusunmarjajauhetta ja mallasuutetta. Mysli voi sisältää myös sokeria tai muuta makeudenantajaa sekä suolaa.

Murot ovat erityismenetelmin kaurasta, vehnästä, rukiista tai riisistä valmistettuja, paisutettuja ja usein paahdettuja jyviä, jotka lisäksi maustetaan. Joihinkin muroihin lisätään B-vitamiineja. Murot sisältävät usein sokeria ja suolaa. Saatavilla on myös muun muassa tattarista valmistettuja muroja, jotka sopivat myös keliaakikoille. 

Maissihiutale valmistetaan kuoritusta maissista. Höyrytetty maissi valssataan ohuiksi hiutaleiksi ja paahdetaan. Maissihiutaleet sisältävät usein sokeria ja suolaa.

Talkkuna on useimmiten rukiista tai ohrasta valmistettu ja kypsytetty jauhoseos. Raaka-aineet vaihtelevat valmistuspaikan mukaan. Hämeessä käytetään kauraa, hernettä ja papuja, Savossa ja Karjalassa ohraa.

 

Pasta

Italialainen sana "pasta" tarkoittaa yleisesti kaikkia makaroni- ja spagettituotteita. Pastatuotteet valmistetaan karkeista durum-vehnäjauhoista ja vedestä puristamalla määrämuotoisten suulakkeiden läpi ja kuivaamalla. Valmistusmenetelmään ei kuulu taikinan nostattaminen eikä paistaminen. Tuorepasta valmistetaan kuten tavallinen pasta, mutta sitä ei kuivata. Tavallisesta vehnästä valmistettu pasta ei keitettäessä pysy yhtä hyvin eheänä, ja keitinvesi samenee. Perinteisten vaaleiden durum-vehnäjauhoista valmistettujen pastojen rinnalle on tullut erilaisia kotimaisia täysjyväpastoja kuten kaura-, ruis- ja vehnänalkiopastoja. Suosittuja ovat myös aasialaiset nuudelit, jotka valmistetaan vehnästä, riisistä ja eri kasveista saadusta tärkkelyksestä. Tämän lisäksi saatavilla on keliaakikoille sopivia tattari-, kinoa-, maissi- ja riisipastavalmisteita. 

On olemassa satoja erilaisia pastoja. Kauppanimet vaihtelevat muodon ja raaka-aineen mukaan.

Tavallisimpia ovat:

Cannelloni	iso, täytetty putkipasta
Farfalle	rusettipasta
Fettucine	nauhapasta
Fusilli	korkkiruuvipasta
Gnocchi	simpukkapasta
Lasagne	suora tai aaltomainen levypasta
Makaroni	ontto, eripituinen palapasta
Penne	ontto sulkakynäpasta
Ravioli	täytetty, pieni pastatyyny
Spagetti	reiätön, pitkä rihmapasta
Tortellini	täytetty pastarengas
Tagliatelli	nauhapastakerä
Vermiselli	hyvin ohut rihmapasta

 

Popcorn

Popcorn tarkoittaa maissinjyvää, joka riittävässä kuumuudessa paisuu ja on sellaisenaan syötävä. Käsittelemätön jyvä on paukkumaissi, syötäväksi valmistettu popcorn. Tilavuusero ennen ja jälkeen kuumennuksen on noin viisinkertainen.

 

Maltaat

Maltaat ovat tavallisimmin idätettyjä ohran (vaaleat) tai rukiin (tummat) jyviä, jotka on keskeytetyn itämisen jälkeen kuivattu ja jauhettu. Maltaiden paahtoasteet vaihtelevat valmistettavan lopputuotteen mukaan. Maltaita käytetään esimerkiksi oluen ja mämmin valmistuksessa.