Maailman nälänhätä ei johdu ravinnon puutteesta
Yltäkylläisyydessä elävä voi vaivoin ymmärtää todellista puutetta, koska hänellä ei ole omaa karvasta kokemusta nälästä. Vain kolmannes ihmiskunnasta saa täysipainoista ravintoa. 800 miljoonaa ihmistä näkee tänäänkin nälkää. Vuosittain kymmenet miljoonat lapset ja kaikkein köyhimmät aikuiset kuolevat nälkään. Ruoka kuitenkin riittäisi kaikille ihmisille, jos se jaettaisiin tasan.
Kuva 1. Alipainoisia lapsia (alle 5 v) eräissä maissa vuonna 2007
Kehitysmaiden aliravitsemus
Teollisuusmaat kamppailevat maatalouden ylituotannon kanssa, mutta kehitysmaiden köyhillä ei ole varaa ostaa sitä. Varakkaat voivat syödä enemmän ja paremmin kuin köyhät niin teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Ruoka on monissa kehitysmaissa laadultaan heikkoa ja liian yksipuolista. Koska ylijäämävarastoja ei ole, sadon menetys aiheuttaa nälänhädän.
Kansainvälisen elintarvikeavun ongelmana on usein ravinnon saaminen perille. Vaikeuksia on kuljetuksissa, varastoinnissa ja paikallisjakelussa. Halvan ruuan tuominen voi lisäksi laskea paikallisia hintoja niin, ettei kotimainen viljely enää kannata. Elintarvikeapu onkin vain hätäapua, koska se ei puutu nälän taustaongelmiin kuten väestöräjähdykseen, epävakaisiin luonnonoloihin, viljelymenetelmien alkeellisuuteen ja velkataakkaan.
Aliravitsemuksessa on kyse usean ravintoaineen puutteesta. Yleisintä on energian ja valkuaisaineiden puute, kun taas yksittäisten ravintoaineiden puute on harvinaisempaa. Lapset kärsivät aliravitsemuksesta eniten. Suurimmat syyt korkeaan lapsikuolleisuuteen ovat lasten liian varhainen siirtyminen aikuisten yksipuoliseen ruokavalioon ja aliravitsemuksesta johtuva immuunipuolustuksen heikentyminen, jolloin tulehdustaudit heikentävät jo ennestään heikkoa lasta.
Kilo eläinvalkuaista vai 5-10 kg kasvivalkuaista?
Teollisuusmaissa tuotetaan paljon eläinkunnan tuotteita. 40 % viljasta menee eläinten rehuksi. Samasta peltoalasta, josta saadaan kilo eläinproteiinia, voisi saada viisi kiloa viljan ja kymmenen kiloa palkokasvien proteiinia. Eläinvalkuainen on ekologisesti kallista. Naudan tehokkuus muuttaa kasvivalkuainen eläinvalkuaiseksi on muita kotieläimiä pienempi. Maapallon nautakarja kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin lähes 9 miljardia ihmistä eli lähes 1,5 kertaa maapallon väestö. Pelkkä viljan tuotanto riittäisi koko maailman väestön ruokkimiseen.
Elimistön valmistaessa tarvitsemiaan proteiineja on kaikkia välttämättömiä aminohappoja oltava riittävästi. Kasvikunnan tuotteissa näitä on eri suhteissa kuin eläinkunnan tuotteissa. Ihminen tulee kuitenkin toimeen pelkästään kasvisruoalla. Tällöin kasviksia yhdistellään siten, että niiden aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan.
Kehitysmaissa on siirrytty durrasta ja hirssistä vähemmän työtä vaativaan maissiin. Se on suotuisissa oloissa satoisampi, mutta antaa kuivuudesta kärsiessään hyvin heikon sadon. Pääasiassa maissiin perustuva ruokavalio voi aiheuttaa huonontuneen ravitsemustilan, vaikka energiaa saataisiin riittävästi, sillä maissin aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta.