Valikko

Medialle

Kotimainen ruis riittää ruisleipään tänäkin talvena

21.10.2020

Rukiin sato jäi Suomessa kuluvana syksynä edellisvuoden huippusadosta. ”Vaikka tänä kesänä puitu 70 miljoonan kilon ruissato ei kata elintarviketeollisuuden käyttämää vuotuista noin 100 miljoonan kilon tarvetta, riittää kotimaista ruista rukiisen leivän leivontaan”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Minna Oravuo. ”Viime syksyn 180 miljoonan kilon huippusato takaa sen, ettei leipureilta lopu kotimainen ruis kesken leivonnan”, hän toteaa.

Rukiin satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria (kuva 1). Tänä vuonna ruista puitiin vajaa 70 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna päästiin 183 miljoonan kilon huippusatoon. Tätä taas edelsi vuonna 2018 heikko 42 miljoonan kilon sato. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä satotilastoista.

Vaihtelua selittää viljellyn pinta-alan vaihtelu. Vuonna 2019 rukiin viljelyala oli Luken tilastojen mukaan suurin 18 vuoteen. Suuren viljelyalan ja erinomaisten kasvukauden olosuhteiden myötä korjattu sato nousi suurimmaksi lähes 30 vuoteen. Kuluvana syksynä hyvästä satotasosta huolimatta ruista puitiin edellistä vuotta huomattavasti vähemmän, sillä rukiin viljelyala jäi lähes puoleen edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2019 ruista viljeltiin yli 38 000 hehtaarin alueella, kun tänä syksynä luku oli vajaa 20 000 hehtaaria. Toki satotasollakin on merkityksensä, sillä syksyn 2019 huikea 4 820 kg:n hehtaarisato (yhden hehtaarin alueelta puitu ruissato) oli kaikkien aikojen korkein. Tänä syksynä puidun rukiin hehtaarisato, 3 380 kg/ha, on sekin kymmenen vuoden vertailujakson keskimääräistä hehtaarisatoa parempi. Hehtaarisadon nousuun on vaikuttanut uusien, viljelyvarmempien ja satoisampien lajikkeiden viljely.

”Historialliseksi vuoden 2020 ruissadon tekee se, että tänä vuonna myös kotimaista luomuruista riittää luomuruisleivän leivontaan”, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) asiantuntija Hanna Helkkula. ”Suomen kansallisruoka, ruisleipä, on siis raaka-aineeltaan 100 %:sti kotimaista”, hehkuttavat Minna Oravuo ja Hanna Helkkula.