Makeat ja ruokaisat leipomotuotteet maistuvat
23.05.2025
Alkuvuosi on makeiden leipomoherkkujen aikaa, kun kauppojen hyllyiltä voi valita ostoskoriin Runebergin torttuja, laskiaispullia, rahkapiirakoita ja tippaleipiä. Meillä Suomessa on monipuolinen kahvileipäkulttuuri ja monella juhlapäivällä on oma leivonnaisensa. Leipomoherkkujen suosio näkyy myös Leipätiedotus ry:n ylläpitämässä kotimaisten leipomotuotteiden toimitustilastossa, sillä alkuvuonna 2025 makeiden leipomotuotteiden toimituksissa on nähtävillä lähes 4 % kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.
Leipätiedotuksen tilastojen mukaan kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimituksissa tapahtui merkittävä romahdus koronaepidemian myötä, kertoo Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Ihmiset eivät käyneet kahviloissa eivätkä kutsuneet kotiinsa vieraita tai järjestäneet juhlia. Näin ollen makeita leipomotuotteita ei ostettu tarjolle. Sosiaalisen median kautta välittyi vaikutelma, että myös kotileivonta lisääntyi.
Virtasen mukaan poikkeusajan toimitusten laskua on nyt kiritty kiinni muutaman vuoden ajan ja etenkin makeissa leipomotuotteissa toimitukset ovat hiljalleen lähteneet kasvuun.
- Kun vuonna 2019 makeita leipomotuotteita syötiin noin 7,9 kg/hlö ja koronavuonna 2020 7,4 kg/hlö, oli määrä vuonna 2024 jo 8,1 kg/hlö. Kotimaisten tuotteiden osuus näistä oli 5,8 kg vuonna 2019, 5,2 kg vuonna 2020 ja 5,5 kg vuonna 2024. Huomioitavaa on siis se, että vaikka kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimitusten määrä on lähtenyt jälleen nousuun, myös tuonnin kasvu on vaikuttanut niiden kokonaiskulutuksen nousuun. Kun tuonnin osuus makeista leipomotuotteista vuonna 2019 oli vajaa 27 %, oli se vuonna 2024 lähes 32 %. Parin viime vuoden aikana tuonnin määrä on tasaantunut voimakkaan nousun jälkeen, Virtanen summaa tuontitilastoja.
Herkuttelu kuuluu elämään
Makeilla leipomotuotteilla herkuttelu on Terhi Virtasen mukaan edelleen kovin maltillista, vaikka kulutus henkilöä kohden on tilastojen mukaan ylittänyt kahdeksan kilogramman vuosikulutuksen. - Tämä määrä vastaa viikoittain syötynä 2-3 pullaa, viineriä tai kakkupalaa. Terveelliseen ruokavalioon mahtuu hyvin herkkuhetkiä, Virtanen muistuttaa.
Herkuttelun ja herkkujen kulutuksen on huomattu kasvavan yhteiskunnallisesti haastavina aikoina, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen toteaa. - Kun varaa ei ole kalliimpaan luxukseen, nousevat arjen pienet juhlahetket, kuten herkuttelu, arvoonsa. Tämä selittää etenkin makeiden leipomotuotteiden suosiota viime vuosina.
Ravitsemustieteen asiantuntijana Mensonen korostaa, että mitään ruokia ei tulisi leimata ”hyviksiksi” tai ”pahiksiksi”, vaan kaikkea tulisi syödä hyvillä mielin ja kohtuudella.
- Jos omaa syömistä rajoittaa liian tiukoilla säännöillä, johtaa se helposti hallinnan menettämiseen ja ahmimiseen, ja sen jälkeen taas entistä ankarampaan laihdutukseen ja ruokailun tai ruoka-aineiden rajoittamiseen. Jatkuva jojoilu luo vääristyneen ja haitallisen suhteen syömiseen ja saattaa hankaloittaa painonhallintaa, kun rajuilla laihdutuskuureilla menetetään kehon lihasmassaa, jolloin elimistön energian kulutus laskee.
- Pieni herkkuhetki päivässä saa herkuttelusta katoamaan kielletyn leiman. Salliva syöminen vuoden jokaisena päivänä auttaa hallitsemaan mielitekoja ja ylläpitämään terveellistä ruokavaliota sekä ruokasuhdetta, Mensonen muistuttaa.
Lähde:
Leipätiedotus ry: Leipomotuotteiden toimitustilastointi
Suomen Tulli: Ulkomaankauppatilastot; Uljas-tilastotietokanta
