Suomi on upea ruokamatkailumaa – katso eri paikkakuntien leipomoherkkutärpit
18.07.2025
Kotimaan matkailu on hieno tapa viettää kesää ja kesälomaa. Upeiden maisemien ja nähtävyyksien lisäksi kannattaa tutustua myös paikalliseen ruokakulttuuriin. Suomessa on maailman rikkain leipäkulttuuri, jonka huomaa viimeistään silloin, kun käy ulkomailla ruokakaupoissa leipähyllyllä.
Eri puolilla Suomea on perinteisesti syöty erilaista leipää, mutta myös makeista leipomotuotteista löytyy paikallisia herkkuja. Kannattaa siis pistäytyä torikahvilassa tai -myymälässä, kun ajelette uudelle paikkakunnalle. Myös leipomokahviloiden vitriinistä saattaa vieraalla paikkakunnalla löytyä joku aivan uusi herkullinen tuttavuus. Myös ruokakauppojen leipähyllyt näyttävät yllättävän erilaisilta eri puolilla Suomea!
Nappaa mukaan tuoreet paikalliset herkut omaksi iloksi, evääksi sekä kotiin ja tuliaisiksi vietäväksi. Myymälöiden henkilökunnalta ja paikallisilta ihmisiltä kannattaa kysyä sen alueen leipä- tai kahvileipäkulttuurista, ja rohkeasti maistella erilaisia herkkuja. Alla listattuna muutamia esimerkkejä eri paikkakuntien leipomoherkuista.
Etelä-Karjalassa tunnettu paikallisherkku on ohuen, noin kämmenenkokoinen perunakakkara; lepuska tai leposka. Lappeenrannassa ja lähialueilla tämä on tyypillinen tuote, mutta se ei ole levinnyt laajemmalle alueelle. Lepuskan nimi juontanee juurensa rajan takana, liepuska eli leipä.
Etelä-Savon erityinen herkku on savonlinnalainen lörtsy, litteä lihapiirakka. Lörtsy on ohuesta taikinasta valmistettu, puolikuun muotoinen piirakka, joka täytetään perinteisesti joko suolaisella tai makealla täytteellä. Klassisiin suolaisiin vaihtoehtoihin kuuluu jauheliha-riisiseos, kun taas makeiden lörtsyjen täytteenä on useimmiten omenahilloa. Mikkelin alueella leivotaan mustikkakukkoa ja ryynirieskaa (Röpörieska). Mustikkakukko eli rättänä on perinteinen savolainen herkku, jossa mustikkatäyte on piilossa ruistaikinan välissä. Ryynirieska leivotaan ohraryyneistä ja sen pinta on rapea, mutta sisus pehmeä ja sopivan sitkoinen.
Jyväskylän seudulla ajetaan kesällä rallia ja sen kylkiäisenä alueelle on syntynyt Rallitorttu. Se on legendaarinen ja kuuluisa herkkupiiras, jonka juuret johtavat yli 50 vuodenpäähän. Tuote on syntynyt Jyväskylän rallien suomalais-ruotsalaisena rallimiesten yhteistyönä.
Lapissa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla leivotaan ohrarieskaa. Sen ulkonäkö ja maku vaihtelevat jonkin verran maakunnittain. Ei ole yhtä oikeaa rieskaa, mutta suurimmalle osalle ohrarieska on kuitenkin ohut litteä vaalea leipä, joka ei liiemmin kohoa. Perinteisellä reseptillä leivotun Lapin rieskan maku on tuhdin ohrainen, olemus sitkeä ja tiivis. Toinen perinteinen lappilainen ja koillismaalainen kahvipöydän leivonnainen on kampanisu, jonka muoto ja maku ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Kampanisu on saanut nimensä muotonsa mukaan. Leivonnainen leikataan kampamaiseksi ennen paistamista, mikä tekee siitä tunnistettavan ja ainutlaatuisen.
PIrkanmaalainen rievä on vaalea, pehmeä ja kuohkea leipä, joka on tyypillinen erityisesti Tampereen ja mutta myös muualla Pirkanmaan alueella. Se kuuluu paikalliseen leipäkulttuuriin, ja sitä on pidetty arjen ja juhlan leipänä. Samalla alueella perinteinen ruisreikäleipä on ollut tärkeä osa pirkanmaalaista ruokakulttuuria. Sitä on leivottu hapatetusta ruisjuuritaikinasta ja paistettu kiviuuneissa, mikä antaa leivälle aromikkaan maun ja rapean kuoren.
Pohjois-Karjalan alueella on paljon paikallisia herkkuja. Mm. karjalanpiirakka on täältä lähtöisin, mutta sittemmin yleistynyt koko maahan. Erikoisuuksina alueella on vatruska, joka on hiivataikinapohjainen avoin leivonnainen, jonka keskelle laitetaan makeaa tai suolaista täytettä – esimerkiksi rahkaa, marjoja, riisiä tai munaa. Vatruska on pehmeämpi kuin karjalanpiirakka. Toinen mainio paikallinen herkku on tsupukka. Se on kaksin kerroin taitettu ruis- tai vehnäpohjainen piirakka, jonka sisällä on ohra- tai perunatäyte. Paistetaan pannulla tai uunissa. Harvinainen, mutta perinteikäs karjalaisherkku. Sultsina taas on ohueksi kaulittu rieska tai lettu, jonka sisään kääritään esimerkiksi riisipuuroa tai perunamuusia. Tarjoillaan lämpimänä voin kera, usein juhla- tai perinneruokana.
Pohjois-Savossa paikallinen herkku on tietysti kukot esim. kalakukko, lanttukukko ja perunakukko. Ruiskuoreen leivottu, uunissa pitkään kypsytetty piiras, jonka sisällä voi olla kalaa (kuten muikkua), lihaa, lanttua tai perunaa. Perinteisesti kalakukko on ollut eväsruoka, nykyään se mielletään harvinaiseksi herkuksi.
Satakunnan maakuntaleipä kakko on pyöreä hiivaleipä, johon perinteisesti käytetään ohrajauhoja. Kakko on parhaimmillaan uunituoreena voin kanssa, ja siitä voi tehdä myös erilaisia täytettyjä leipiä. Kuminalla maustettu ruisleipä on myös tyypillinen tämän alueen leipomoherkku.
Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla tunnetuin leipomotuote on saaristolaisleipä. Se on lähes musta, tiivis ja makea leipä. Ja Ahvenanmaalla sen nimi onkin musta leipä. Perinteisellä tavalla leivottuna sen leipomiseen kuluu 3 päivää. Varsinaissuomalainen herkku on myös piispan munkki, joka muualla tunnetaan berniinimunkin nimellä. Piispanmunkin nimi tulee Turusta, koska siellä sijaitsi Suomen ensimmäinen piispanistuin. Piismanmunkin, eli piispiksen kuorrutus on ollut tiettävästi alun perin valkoinen, kuten piispan liperit.
Lisätiedot:
Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry
040-5942728, kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi
