Valikko

Leipä ravitsemuksessa

Leipä ja diabetes

 

Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti suurentunut veren glukoosipitoisuus. Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 (nuoruustyypin) ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin teho kohdekudoksissa sekä haiman kyky tuottaa insuliinia ovat heikentyneet. Tyypin 2 diabetekseen liittyy häiriöt veren rasva-arvoissa ja kohonnut verenpaine. Lihavuus, etenkin keskivartalolihavuus, on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen. Suomessa on noin 300 000 diabeetikkoa, joista arviolta 40 000 on tyypin 1 ja 250 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Tämän lisäksi noin 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Diabeteksen hoidon tavoitteena on pitää veren glukoosipitoisuus vakaana ja ehkäistä liitännäissairauksia. Tyypin 1 diabeteksessa ruokavaliohoitoon yhdistetään insuliinipistokset. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Tyypin 2 diabeeteksessa pysyvien elintapojen muutokset ruokailu- ja liikuntatottumuksissa ovat ensisijaisesti hoidon lähtökohtana. Jo 5 - 10 %:n painon lasku vähentää insuliiniresistenssiä ja korjaa aineenvaihdunnan häiriöitä. Suositusten mukainen, runsaasti kuitua ja kohtuullisesti tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio sopii diabeetikoille. Erityisvalmisteita ei tarvita.

Diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon suositeltava ruoka on käytännössä samaa, jota suositellaan koko väestölle ja useiden kansantautien kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Diabeetikolle suositeltava ruokavalio sopii siis koko perheelle ja vaikuttaa edullisesti kaikkien terveyteen.

Diabeetikon haasteena on sovittaa yhteen ruokavalio, lääkitys, muu hoito, liikunta ja usein myös muu erityisruokavalio. Pysyvien muutosten tekemisessä tarvitaan asiantuntijan neuvoja ja tukea. Ruokavalio-ohjauksen tarvetta lisäävät muun muassa diabeetikoilla muita yleisemmin esiintyvät keliakia ja munuaisten toiminnan heikentyminen.

Normaalipainon ylläpitämiseksi energian saannin tulee olla kulutukseen nähden tasapainossa. Energiaravintoaineiden osuuksiksi suositellaan:

 

Energiaravintoaine Prosenttia kokonaisenergiasta (E%)
Hiilihydraatit 45 - 60

- lisättyä sokeria

alle 10
Rasva 25 - 35

- tyydyttyneet ja transrasvahapot

alle 10

- kertatyydyttymättömät rasvahapot

10 - 20

- monityydyttämättömät rasvahapot

5 - 10
Proteiini 10 - 20

 

Diabeetikon ruokavalioon kuuluu runsaskuituisia, hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Hiilihydraatit jaetaan eri aterioille, ja niiden määrä ja laatu valitaan siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä verenglukoositasapaino pitkän ajan kuluessa. Runsaskuituinen ruokavalio auttaa alentamaan päivittäistä ja aterian jälkeistä verenglukoositasoa.

Diabeetikoille suositellaan koko väestön suositusta (25–35 grammaa kuitua päivässä) runsaampaa kuidun saantia. Leipä ja viljavalmisteet, erityisesti täysjyvävilja, ovat siis tärkeä osa diabeetikon ruokavaliota. Viljavalmisteiden käyttösuositukset ovat samat kuin normaaliväestölle eli 6-9 viipaletta leipää ja lisäksi päivittäin puuroa, riisiä, tai pastaa. Runsaskuituinen ruokavalio vähentää tyypin 1 diabeetikoiden hypoglykemioita ja on yhteydessä parempaan hoitotasapainoon, korkeampaan HDLkolesterolin määrään, vähäisempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen sekä matalampaan painoindeksiin. Kuitua saa suositeltavan määrän, kun valitsee leivistä ja muista viljavalmisteista pääosin täysjyväiset ja käyttää vähintään puoli kiloa päivässä.

Diabeetikko voi käyttää tavallisella sokerilla makeutettuja tuotteita. Runsas sokerin ja sokerillisten tuotteiden käyttö voi kuitenkin aiheuttaa verensokerin nousua eikä muutenkaan sovi terveelliseen ruokavalioon. Suositus niukasta sokerin käytöstä koskee koko väestöä. Jos glukoositasapaino on huono tai henkilöllä on ylipainoa, sokerin saannin tulisi olla selvästi suositeltua enimmäismäärää pienempi. Runsas makeisten nauttiminen saattaa olla yksi syy huonoon hoitotasapainoon. Runsas sokeroitujen juomien käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen energian saantiin ja painon nousuun. Nestemäisessä muodossa olevalla sokerilla on vähäinen kylläisyysarvo ja nopeasti verenglukoosia nostava vaikutus.

 

Kuva 22. Esimerkkipäivän ateriat (yhteensän. 1 800 kcal) on koottu ruokavaliosuosituksen periaatteiden mukaisesti

 

Jos hiilihydraattien osuutta päivittäisestä energiasta pienennetään, tyydyttyneen rasvan ja proteiinin osuus helposti kasvaa. Pitkäaikaisesta suositeltua vähäisemmästä hiilihydraattien saannista saattaa olla haittaa. Lapsilla hiilihydraattien vähentäminen saattaa johtaa kasvun heikentymiseen.

Rasvan saannin pitäminen kohtuullisena parantaa ruuan ravitsemuksellista laatua ja auttaa painonhallinnassa. Runsaasti rasvaa sisältävä ruoka heikentää insuliiniherkkyyttä rasvan laadusta riippumatta.

Jos suositukset rasvan ja hiilihydraattien osalta toteutuvat, proteiinin saanti jää käytännössä alle 20 prosenttiin energiasta. Runsaammasta proteiinin saannista saattaa olla diabeetikolle haittaa.


Lähde: Suomen Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008.