Myllyn toiminta

 

Myllyyn saapuva vilja tutkitaan laboratoriossa, jotta tiedetään viljaerän ominaisuudet ja sopivuus eri käyttötarkoituksiin (ks. Viljan laatukriteerit). Viljojen jauhatuksessa erotetaan jyvän jauhoydin ja kuoriosat toisistaan. Nämä osat hienonnetaan karkeudeltaan eriasteisiksi jauhoiksi. Jauhatusprosessi perustuu jyvän sisä- ja ulko-osien eroavuuksiin. Ydinosa on murenevampaa ja raskaampaa kuin jyvän kuori. 

Toiminta myllyssä noudattaa seuraavaa kaavaa: 
 

1. Viljan vastaanotto

Vilja on useimmiten peräisin sopimusviljelijöiltä.
 

2. Esipuhdistus

Viljaerät tutkitaan laboratoriossa. Vilja esipuhdistetaan, punnitaan ja tarvittaessa kuivataan.
 

3. Luokittelu ja säilytys viljasiiloissa

Vilja luokitellaan jauhon tasalaatuisuuden säilyttämiseksi.
 

4. Puhdistus ja valmennus

Puhdistuksen jälkeen vilja valmennetaan eli sen kosteus nostetaan noin 16 %:iin jyvän mureuttamiseksi ja leseen irtoamisen helpottamiseksi.
 

5. Rouhinta ja jauhatus

Vilja jauhetaan vaiheittain valssimyllyissä, joiden toimintaan sisältyy rouhinta, seulonta, lajittelu ja jauhatus. Rouhinta tuottaa rakeita, ei vielä jauhoa.
 

6. Seulonta ja lajittelu

Rakeet erotetaan tasosihdeillä ja rakeenpuhdistuskoneilla eri karkeusasteiksi. Osa rakeista ohjautuu seuraaville, hienommille valsseille, osa raekoneille.
 

7. Rakeenpuhdistus

Raekoneilla erotetaan ydin- ja pintarakeet toisistaan. Pintarakeet jauhetaan uudelleen. Tasosihtien erottama valmis jauho ohjataan siiloihin.
 

8. Homogenointi

Eri jauhoerät sekoitetaan keskenään tasalaatuiseksi lopputuotteeksi.
 

9. Säilytys jauhosiiloissa

Valmis jauho säilytetään jauhosiiloissa.
 

10. Säkitys ja pakkaus

Jauho pakataan suurkuluttajille säkkitavaraksi ja kotitalouksille vähittäispakkauksiin.
 

11. Puskurivarastointi

Vehnäjauho "vanhennetaan" eli tasapainotetaan pari viikkoa jauhon leipoutuvuuden parantamiseksi.
 

12. Jakelu

Jauho toimitetaan leipomoille irtotoimituksina säiliöautoissa ja pakattuna kuorma-autoissa.

Suomessa viljaan ei saa käyttää lisäaineita. Jauhatuksen yhteydessä jauhoihin sen sijaan saa lisätä C- vitamiinia (askorbiinihappoa), kypsytteitä ja amylaasi- ja proteaasientsyymejä.

 

 

Viljaa jauhetaan tonneittain päivässä

Suuren valssimyllyn jauhatusteho on 150–250 tonnia viljaa vuorokaudessa. Kauppamyllyjen Yhdistykseen kuuluvat myllyt (Oy Karl Fazer Ab/Fazer Mylly, Helsingin Mylly Oy, Kinnusen Mylly Oy, Myllyn Paras Oy, RavintoRaisio Oy) käsittelevät noin 95 % viljasta. Lisäksi Suomessa toimii kymmeniä pieniä, lähinnä kotitarvejauhatukseen erikoistuneita paikallismyllyjä, joissa osa maanviljelijöistä jauhattaa omat "nisujauhonsa". 

 

Taulukko 23. Suomessa jauhetut viljavalmisteet viljaksi laskettuna 

Viljalaatu	Tonnia
Ruis	94 000
Vehnä	286 000
Suurimo-ohra	6 000
Suurimokaura	58 500
Yhteensä	444 500

Lähde: ETL/Kauppamyllyjen yhdistys ry 2009