Valikko

Tietoa leivästä

Suomalainen syö noin 41,5 kiloa leipää vuodessa

Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2017 keskimäärin noin 41,5 kg. Päivittäin suomalainen söi leipää noin 115 g. Tämä vastaa vajaata 4 viipaletta tuoreleipää tai yhtätoista palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. Leipätiedostuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen söi vuonna 2017 kotimaista pehmeää leipää noin 35 kg. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää. Myös kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää.

Kaupasta ostetaan vaaleaa leipää

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuva 1). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vuonna 2014 tumman leivän myynti oli vähittäiskaupoissa ensimmäistä kertaa lähes samalla tasolla kuin vaalean leivän, ja vuoden 2015 aikana tumman ruokaleivän suosio kasvoi edelleen sekä vähittäiskaupoissa että ammattikeittiöissä. Vuonna 2015 tumman leivän myynti vähittäiskaupoissa oli ensimmäistä kertaa kotimaisen vaalean ruokaleivän myyntiä suurempaa. Kauraleipien vahva nousu markkinoilla vuosina 2016-2017 on kuitenkin nostanut vaalean leivän suosion jälleen tumman leivän edelle. Tumman leivän kulutus onkin ollut viime vuosina tasaista, kun taas vaaleaa leipää ostetaan kaupasta hiukan aiempaa enemmän.

 

Kuva 1. Kotimaisen tuoreleivän toimitukset vuosina 1994-2017 vähittäiskauppaan ja suurkeittiöihin. Lähteet: ETL 1994-2010; Leipätiedotus ry

 

Tumman leivän suosion kasvua selittää mm. täysjyväisen ja rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Leipätiedotuksen ylläpitämän tilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 32 kg vähittäiskaupasta ostettua kotimaista pehmeää leipää, josta tummaa leipää oli 15,7 kg. Kun huomioidaan myös kodin ulkopuolella, kuten työpaikkaruokailussa ja ravintoloissa, syödyn leivän määrä, oli vuonna 2017 tumman leivän kulutus 16,8 kg / hlö. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana.

Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy markkinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota.  

Ruokaleivän tuonti

Vuonna 2017 tuonnin osuus Suomessa kuluttajamarkkinoille myydystä pehmeästä ruokaleivästä oli käytössä olleiden lukujen mukaan vajaa 15 prosenttia. Tämä on reilun %yksikön enemmän kuin vuonna 2016. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuonnin osuus on todellisuudessa suurempi (n. 20 %), koska tuontiluvuissa ei ole mukana niiden yritysten tuontia, joilla vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 €.

Arvioitaessa asukaskohtaista ruokaleivän kulutusta vuonna 2017 on käytössä ollut ruokaleivän myynti- ja tullitilastojen lisäksi tiedot kuivaleivästä. Ruokaleivän (tumma ja vaalea ruokaleipä sekä kuivaleipä) osalta voidaan vuoden 2017 kulutuksesta todeta, että asukaskohtainen ruokaleivän kulutus on säilynyt edellisen vuoden tasolla (n. 41,5 kg). Päivittäin suomalainen syö leipää noin 115 g, mikä vastaa vajaata 4 viipaletta tuoreleipää tai reilua kymmentä palaa kuivaleipää.

Suomalaisten vuotuinen ruokaleivän kulutus (kg) on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun ja vuosikymmenen alkuun verrattuna se on jopa pienoisessa nousussa. Tuoteryhmän sisällä on tapahtunut siirtymää ja tumman ruokaleivän kulutus on 1990 -luvun kulutukseen verrattuna kasvanut.Tuonnin osuus on kasvanut koko 2000-luvun. 

Suomalainen herkuttelee kahvileipää ja konditoriatuotteita noin 8 kg vuodessa

Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia viime vuonna noin 8 kiloa / henkilö. Kulutus on säilynyt tällä tasolla vuodesta 2015. Määrä on nähtävissä Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden tilastoinnista sekä Tullin tuontitilastosta. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä.

Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi vain reilu 150 g. Tämä vastaa noin kolmea keskikokoista pullaa viikossa.

Kotimaisen kahvileivän tuotantomäärät ovat kuluvan vuosikymmenen aikana olleet vuosittain yli 30 milj. kg:a ja kotimaisia tuotteita valitaan vuosituhannen alkuun verrattuna useammin. Vuonna 2017 enää alle kolmannes (n. 29 %) syödystä kahvileivästä oli tehty ulkomailla.

 

Lähde: Leipätiedotus ry:n ylläpitämä leipomotuotteiden myyntitilasto ja Tullin Uljas-tuontitilasto

 

Leipomovalmisteiden tuotantomäärät

Taulukko 1. Kotimaisten leipomotuotteiden kotimaan toimitukset (milj. kg)

Tuote 1994  1997 2003 2010 2013 2017
Tummat ruokaleivät 52,1 57,4 95,2 94

91,9

92,5

Muut ruokaleivät 108,7 118,9 120,9 116,7

98,1

99,6

Kahvileivät ja konditoriatuotteet 19,9 21,5 29,7 31,7 32 30,9

Lähde: ETL  1994-2010, Leipätiedotus ry 2013-2017

 

Viljatuotteiden osuus ravintomenoista

Leipään ja viljavalmisteisiin käytettiin kotitalouksissa asukasta kohti 2013 keskimäärin 381 €, joka on 16 % ruokamenoista. Vastaavasti hedelmien, kasvisten ja perunan osuus oli 21 %, kuten lihan ja lihatuotteiden sekä maidon, juuston ja munienkin.

 

Kuva 2. Elintarvikeryhmien osuus ravintomenoista vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, yksityiset kulutusmenot.