Valikko

Tietoa leivästä

Suomalainen syö noin 41 kiloa leipää vuodessa

Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2021 keskimäärin noin 41 kg. Päivittäin suomalainen söi leipää noin 110-115 g. Tämä vastaa vajaata 4 viipaletta tuoreleipää tai yhtätoista palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. Leipätiedotuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen söi vuonna 2021 kotimaista pehmeää leipää noin 34 kg. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää. Myös kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää.

Kaupasta ostetaan vaaleaa leipää

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuva 1). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vuonna 2014 tumman leivän myynti oli vähittäiskaupoissa ensimmäistä kertaa lähes samalla tasolla kuin vaalean leivän, ja vuoden 2015 aikana tumman ruokaleivän suosio kasvoi edelleen sekä vähittäiskaupoissa että ammattikeittiöissä. Vuonna 2015 tumman leivän myynti vähittäiskaupoissa oli ensimmäistä kertaa kotimaisen vaalean ruokaleivän myyntiä suurempaa. Kauraleipien vahva nousu markkinoilla vuosina on kuitenkin nostanut vaalean leivän suosion jälleen tumman leivän edelle. Tumman leivän kulutus onkin ollut viime vuosina tasaista, kun taas vaaleaa leipää ostetaan kaupasta hiukan aiempaa enemmän.

 

Kuva 1. Kotimaisen tuoreleivän toimitukset vuosina 1994-2019 vähittäiskauppaan ja suurkeittiöihin. Lähteet: ETL 1994-2010; Leipätiedotus ry

 

Tumman leivän suosion kasvua selittää mm. täysjyväisen ja rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Leipätiedotuksen ylläpitämän tilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 32 kg vähittäiskaupasta ostettua kotimaista pehmeää leipää, josta tummaa leipää oli noin 14 kg. Kun huomioidaan myös kodin ulkopuolella, kuten työpaikkaruokailussa ja ravintoloissa, syödyn leivän määrä, söi suomalainen vuonna 2021 kotimaista pehmeää leipää n. 34 kg. Tästä tumman leivän kulutus oli 15 kg / hlö eli noin 44 %. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana.

Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy markkinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota.  

Ruokaleivän tuonti

Vuonna 2021 tuonnin osuus Suomessa kuluttajamarkkinoille myydystä pehmeästä ruokaleivästä oli käytössä olleiden lukujen mukaan 14 prosenttia. Tämä on 1 %yksikön vähemmän kuin vuonna 2020 ja 3 %yksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuonnin osuus on todellisuudessa suurempi (n. 20 %), koska tuontiluvuissa ei ole mukana niiden yritysten tuontia, joilla vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 €. 

Arvioitaessa asukaskohtaista ruokaleivän kulutusta vuonna 2021 on käytössä ollut ruokaleivän myynti- ja tullitilastojen lisäksi tiedot kuivaleivästä. Ruokaleivän (tumma ja vaalea ruokaleipä sekä kuivaleipä) osalta voidaan vuoden 2021 kulutuksesta todeta, että asukaskohtainen ruokaleivän kulutus on säilynyt edellisten vuosien tasolla (n. 41 kg). Päivittäin suomalainen syö leipää noin 115 g, mikä vastaa vajaata 4 viipaletta tuoreleipää tai reilua kymmentä palaa kuivaleipää.

Suomalaisten vuotuinen ruokaleivän kulutus (kg) on säilynyt melko tasaisena 2010-luvun alusta alkaen. Tuoteryhmän sisällä on tapahtunut siirtymää ja tumman ruokaleivän kulutus on 1990 -luvun kulutukseen verrattuna kasvanut.Tuonnin osuus on kasvanut koko 2000-luvun. 

Suomalainen herkuttelee kahvileipää ja konditoriatuotteita vajaa 8 kg vuodessa

Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia viime vuonna noin 7,7 kiloa / henkilö. Tästä kotimaisten toimitusten osuus on noin 72 %. Luvut  ovat nähtävissä Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden tilastoinnista sekä Tullin tuontitilastosta. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä. Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi vain noin 150 g. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea keskikokoista pullaa viikossa.

Kulutus on ollut viime vuodet noin 8 kg:n tasolla, tosin koronarajoitusten myötä vuonna 2020 kahvileivän toimitukset laskivat. Tähän syynä lienee ollut kahviloiden rajoitukset sekä suositus olla kutsumatta vaieraita ja olla tapaamatta ihmisiä. Kahvileivän ja konditoriatuotteiden kulutuksen voidaan olettaa liittyvän vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin. 

Kotimaisen kahvileivän tuotantomäärät ovat viime vuosikymmenen aikana olleet vuosittain yli 30 milj. kg:a ja kotimaisia tuotteita valitaan vuosituhannen alkuun verrattuna useammin. Vuonna 2021 enää alle kolmannes (n. 28 %) syödystä kahvileivästä oli tehty ulkomailla.

 

Lähde: Leipätiedotus ry:n ylläpitämä leipomotuotteiden myyntitilasto ja Tullin Uljas-tuontitilasto

 

Leipomovalmisteiden tuotantomäärät

Taulukko 1. Kotimaisten leipomotuotteiden kotimaan toimitukset (milj. kg)

Tuote 1994  1997 2003 2010 2013 2017 2021
Tummat ruokaleivät 52,1 57,4 95,2 94

91,9

92,5

80,5
Muut ruokaleivät 108,7 118,9 120,9 116,7

98,1

99,6

107
Kahvileivät ja konditoriatuotteet 19,9 21,5 29,7 31,7 32 30,9 30,6

Lähde: ETL  1994-2010, Leipätiedotus ry 2013-2021