Viljan kulutus Suomessa
1900-luvun alussa viljan kulutus oli Suomessa asukasta kohti 200 kg/v eli yli 2-kertainen nykyiseen lähes 90 kiloon verrattuna. Maalaismies söi päivittäin keskimäärin 340 g pehmeää ja 210 g kuivaa ruisleipää sekä lisäksi 100 g muita viljavalmisteita. Kulutus väheni yleisesti 1960-luvulla teollisuusmaissa, kun energiatarve pieneni koneiden korvatessa ihmistyötä. Tulojen kasvun myötä alettiin myös käyttää muita elintarvikkeita viljavalmisteiden sijasta.
2000-luvulla viljan kokonaiskulutus on pysynyt lähes ennallaan (kuva 5). Viljakohtaisesti tarkasteltuna vehnä on käytetyin vilja ja sen vuotuinen kulutus on lähes 50 kg/hlö. Sen kulutus on vaihdellut viime vuosikymmeninä 45-50 kg:n välillä ja on viime vuosina taas ollut kasvussa (kuva). Sen sijaan ohran ja kauran kulutuksessa on nähtävillä kasvua. Ruista ja kauraa käytetään kumpaakin keskimäärin 12 kg/hlö/v. Kauran kulutus on noussut huomattavasti ja on jo lähes rukiin kulutuksen tasolla. Rukiin kulutus on laskenut viime vuosina (kuva). Muiden viljojen kulutus jää selvästi alle 10 kg/v. Ohraa, joka oli suomalaisten tärkein ruokavilja vielä 1600-luvulla, käytetään enää vajaa kilo asukasta kohti vuodessa. Sen sijaan riisin kulutuksessa, joka on noin 8 kg/v/hlö, on nähtävissä kasvua, vaikka sen kulutusta olisi ympäristösyistä syytä vähentää.
Kuva: Viljojen kokonaiskulutus Suomessa 1995-2024
Lähde: Luonnonvarakeskus (LUKE) 2025
Kuva: Viljojen kulutus lajeittain Suomessa 1995-2024
Lähde: Luonnonvarakeskus (LUKE) 2025
Finnravinto 2017 –tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet kuluttavat päivässä viljavalmisteita noin 360 g ja naiset noin 270 g. Vehnäleipää miehet käyttävät päivittäin 14 g ja naiset 7 g ja ruisleipää vastaavasti 61 ja 38 g. Puuroa ja muita aamiaisviljavalmisteita käytetään 97/85 g ja konditoriatuotteita (pullat, keksit, leivokset) 35g/33 g päivässä. Valtaosa viljavalmisteista käytetään kotona. Kodin ulkopuolella viljavalmisteita syödään eniten kahvileipänä ja konditoriatuotteina. Nykyisin myös take away -tuotteina ostetaan kaupoista paljon myös ruokaisia tuotteita, kuten riisipiirakoita, pasteijoita ja pikku pitsoja välipaloiksi.
Suomalainen ruis pitää pintansa
Monissa maissa leipävilja on lähes yksinomaan vehnää, mutta meillä rukiilla on yhä vahva asema. Tumma, hapatettu ruisleipä tunnetaan Suomen lisäksi vain Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Jo Saksassa ja Tanskassa ruisleipä on erilaista. Suomessa käytetty ruis (12,2 kg/hlö/v) on lähes kokonaan täysjyväruista. Miehet käyttävät ruista jonkin verran enemmän kuin naiset. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät ruista 28 g/pvä ja miehet 41 g/pvä.
Viljan kulutus eri maissa
Luotettavimmin viljan kulutus ilmaistaan joko jyvinä tai jauhoina ja hiutaleina. Riippuen siitä, mitä tuotteita kussakin maassa lasketaan ruokaleipiin kuuluviksi, voidaan samasta jauhomäärästä saada eri määrä leipää.
Vaikka viljan kokonaiskulutus olisi eri maissa samaa suuruusluokkaa, eri viljalajien käyttö voi vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi Euroopassa vehnä on valtaviljalaji ja ruis lähes tuntematon, kun taas Japanissa riisi on pääviljaa. Italiassa vehnää käytetään noin kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Suomessa taas kokonaiskulutuksesta runsas kolmannes on muuta kuin vehnää.
Kuva: Leivän kulutus Euroopassa
Lähde: GIRA 2022 (Gira Bread Consumption Data 2020)
