Suomalainen syö lähes 40 kiloa leipää vuodessa

Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2025 keskimäärin noin 38 kg / hlö. Päivittäin suomalainen söi leipää noin 100 g. Tämä vastaa reilua kolmea viipaletta tuoreleipää tai reilua kymmentä palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena pitkään, mutta kääntynyt laskuun viime vuosina. Vielä 2010 -luvulla ja 2020 -luvun alussa suomalaiset söivät leipää keskimäärin 40-41 kg/hlö/. Vuonna 2023 kulutus laski 40 kg:n pintaan ja vuonna 2024 ensimmäistä kertaa alle 40 kg. Nyt kulutus on laskenut entisestään.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Leipätiedotuksen leipomotuotteiden myyntitilaston mukaan suomalainen söi vuonna 2025 kotimaista pehmeää ruokaleipää noin 31 kg. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta yhden kilon. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää. Myös kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää.

Kaupasta ostetaan vaaleaa leipää

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuva 1). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vuonna 2014 tumman leivän myynti oli vähittäiskaupoissa ensimmäistä kertaa lähes samalla tasolla kuin vaalean leivän, ja vuoden 2015 aikana tumman ruokaleivän suosio kasvoi edelleen sekä vähittäiskaupoissa että ammattikeittiöissä. Vuonna 2015 tumman leivän myynti vähittäiskaupoissa oli ensimmäistä kertaa kotimaisen vaalean ruokaleivän myyntiä suurempaa. Viime vuosina vaalean leivän suosio on jälleen noussut tumman leivän edelle mm. kauraleipien vahvan kasvun myötä markkinoilla. Tumman leivän kulutus onkin ollut viime vuosina tasaista, kun taas vaaleaa leipää ostetaan kaupasta aiempaa enemmän. Vuonna 2025 vaalean ruokaleivän osuus kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä oli noin 17,2 kg (vuonna 2024: 18 kg) ja tumman ruokaleivän osuus 13,7 kg (vuonna 2024:14 kg).

Kotimaiset leipomotuotteet

Leipätiedotus tilastoi kotimaiset leipomotuotteet neljässä eri tuoteryhmässä: tumma ja vaalea ruokaleipä, kahvileipä ja ruokaisat tuotteet. Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan suomalaiset söivät vuonna 2025 kotimaisia leipomotuotteita keskimäärin 40,1 kg (vuonna 2024: 41,8 kg/hlö). Luvuissa eivät ole mukana kuivaleipä eikä kauppojen jauholeipomot. Laskua on tapahtunut kaikissa muissa tuoteryhmissä paitsi ruokaisissa tuotteissa, joiden toimitukset kasvoivat vuonna 2025 kotimaisten tuotteiden osalta 9 %. Toimitukset tilastoidaan jakelukanavittain vähittäiskaupan ja HoReCa -sektorin toimituksiin. Kotimaisten leipomotuotteiden pääasiallinen jakelukanava on vähittäiskauppa. HoReCa -sektorin osuus kaikista toimituksista oli noin 10 %.

 

Kuva 1. Kotimaisen tuoreleivän toimitukset vuosina 1994-2025 vähittäiskauppaan ja suurkeittiöihin.

Lähteet: ETL 1994-2010; Leipätiedotus ry

Tumman leivän suosiota selittää mm. täysjyväisen ja rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Leipätiedotuksen ylläpitämän tilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 29 kg vähittäiskaupasta ostettua kotimaista pehmeää leipää, josta tummaa leipää oli reilu 13 kg. Kun huomioidaan myös kodin ulkopuolella, kuten työpaikkaruokailussa, kouluissa ja ravintoloissa, syödyn leivän määrä, söi suomalainen vuonna 2025 kotimaista pehmeää leipää n. 31 kg. Tästä tumman leivän kulutus oli 13,7 kg / hlö eli noin 44 %. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana.

Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy markkinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota.  

Ruokaleivän tuonti

Vuonna 2024 tuonnin osuus Suomessa kuluttajamarkkinoille myydystä pehmeästä ruokaleivästä oli käytössä olleiden lukujen mukaan noin 17 prosenttia (vuonna 2024: 15%). Tuonti on kasvanut tasaisesti vuosituhannen alusta alkaen. Vuonna 2004 ruokaleivän tuonti oli noin 10,5 milj. kg ja vuonna 2024 noin 30,8 milj kg. Korkeimmillaan tuonti on ollut vuosien 2019-2023 aikana, jolloin se nousi  noin 31-32 miljoonaan kiloon. Vuonna 2025 tuonti oli laskenut edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Vuonna 2024 lasku oli 35 edellisvuoteen verrattuna. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuonnin osuus on todellisuudessa suurempi (n. 20 %), koska tuontiluvuissa ei ole mukana niiden yritysten tuontia, joilla vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 €. Huomioitavaa on myös se, että tuonnin osuus pehmeästä ruokaleivästä on noussut 2 %yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.

Arvioitaessa asukaskohtaista ruokaleivän kulutusta vuonna 2025 on käytössä ollut ruokaleivän myynti- ja tullitilastojen lisäksi tiedot kuivaleivästä. Ruokaleivän (tumma ja vaalea ruokaleipä sekä kuivaleipä) osalta voidaan vuoden 2025 kulutuksesta todeta, että asukaskohtaisen ruokaleivän kulutuksen lasku on jatkunut edellisen vuoden tapaan. Päivittäin suomalainen syö leipää noin 100 g, mikä vastaa reilua 3 viipaletta tuoreleipää tai reilua kymmentä palaa kuivaleipää.

Suomalaisten vuotuinen ruokaleivän kulutus (kg) on säilynyt melko tasaisena 2010-luvun alusta alkaen. Tuoteryhmän sisällä on tapahtunut siirtymää. Tumman ruokaleivän kulutus kasvoi vuosikymmenen puoleen väliin asti ja on edelleen korkeammalla kuin 1990-luvulla, vaikka 2010-luvun puolen välin jälkeen vaalean leivän osuus on jälleen kasvanut tumman leivän kustannuksella. Tuonnin osuus on kasvanut koko 2000-luvun viime vuosiin asti. 

Suomalainen herkuttelee makeita leipomotuotteita noin 8 kg vuodessa

Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia viime vuonna noin 7,9 kiloa / henkilö. Tästä kotimaisten toimitusten osuus on noin 65 % (vuonna 2024: 68 %). Kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimitusmäärät ovat kuluneen vuosikymmenen aikana olleet vuosittain noin 30 milj. kg:a. Tuoteryhmän tuonti on kasvanut vuosikymmenen vaihteen 11 milj. kg:n tasosta jo 15 milj. kg:aan vuodessa. Luvut ovat nähtävissä Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden tilastoinnista sekä Tullin tuontitilastosta. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä. Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi vain noin 150 g. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea keskikokoista pullaa viikossa.

Makeiden leipomotuotteiden kulutus on ollut viime vuodet noin 8 kg:n tasolla, tosin koronarajoitusten myötä vuonna 2020  toimitukset laskivat. Tähän syynä lienee ollut kahviloiden rajoitukset sekä suositus olla kutsumatta vieraita ja olla tapaamatta ihmisiä. Kahvileivän ja konditoriatuotteiden kulutuksen voidaan olettaa liittyvän vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin. 

 

Lähde: Leipätiedotus ry: Leipomotuotteiden toimitustilasto ja Suomen Tulli: Ulkomaankauppatilastot; Uljas-tilastotietokanta

 

Leipomovalmisteiden toimitusmäärät

Taulukko 1. Kotimaisten leipomotuotteiden kotimaan toimitukset (milj. kg)

Tuote	1994	1997	2003	2010	2013	2017	2020	2023	2025
Tummat ruokaleivät	52,1	57,4	95,2	94	91,9	92,5	83,6	77	75,3
Muut ruokaleivät	108,7	118,9	120,9	116,7	98,1	99,6	100,7	105,1	94,8
Kahvileivät ja konditoriatuotteet	19,9	21,5	29,7	31,7	32	30,9	28,9	29,3	28,4

Lähde: ETL  1994-2010, Leipätiedotus ry 2013-2025